Nyt olen ollut jo viisi päivää Virroilla ja Suomessa. Muistelin juuri saapumistani Malawiin ja lueskelin ensimmäisiä blogikirjoituksia sieltä. Ajalla on kyllä niin taipumusta kullata muistot... Puhun alkuhankaluuksista ja termistä nimeltä kulttuurishokki. :)

Ainut asia ehkä mistä huomasin olleeni suht kauan poissa oli Suomeen palaamisen outous. Todellakin minua vastaan iski paluushokki. Ainakin muutama eka päivä oli ihan outo. Siis periatteessa mikään muu ei ollut outoa kuin omat tunteeni, joissa ei ollut mitään järkeä. Ei olisi kannattanut ehkä mennä ensitilassa mihinkään Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen äidin kanssa, kun Sylvian joululaulu sai niin vedet silmiin.

Muutenkin vielä ajatukset kulkee paljon Afrikassa ja joitain juttuja sieltä kaipaa. Kuitenkin siitä, että saan olla tyttösteni (koirien) kanssa, olen pelkästään onnellinen. On ihana ollut päästä lenkkeilemään kunnolla. :)

Tästä kirjoituksesta taisi tulla sekava, mutta niinhän se on oma pääkin vielä. Muuten en vielä osa sanoa, miten Afrikka on muuttanut minua, mutta yhden asian tiedän jo nyt: jo Keniassa olin suorastaan häkeltynyt kun kaupasta löytyi ihan kaikkea. Afrikassa oppii tulemaan toimeen vähällä, ja toisaalta se ei ole edes mitenkään "surkuteltavaa". Yleensä ihmiset ovat täsyin tyytyväisiä siihen, mitä heillä on. Olen huomannut, että minullekin on tullut tunne, etten tarvi niin paljoa. Varmasti minusta tulee ainakin harkitsevaisempi ostosteni suhteen. :D

En ole tähän blogiin valitettavasti kuvia laitellut, koska yleensä Afrikassa netit olivat hitaita. Niinoä Facebookin ulkopuoliset ystäväni eivät ole pahemmin kuvia tainneet nähdä. :( Minä teen jossain vaiheessa nyt joululomalla tänne sellaisen kuvapostauksen, jossa olisi tarkoitus esitellä muutamia kuvia. Pitäisi ensin vaan päättää, mitä laittaa miljoonasta kuvasta ja se ei ole helppo tehtävä. :D

Hyvää, rauhallista ja rentouttavaa Joulua kaikille!!

-Pauliina

P.S: Otsikko lainattu Emilia Torrinin kappaleesta Today has been okay