Niin on jatetty Sansibar taakse. Oli kylla niin hieno paikka! Ja oli oikein mukava, etta saatiin jattaa osa kamoistamme Dariin Mikade beach campiin, jossa telttailimme sen yhden yon, ettei tarvinnut kanniskella kaikkea.

Unohdin muuten kertoa viimeksi, etta otimme henna-tatskat kaupungilla silloin sunnuntaina Sansibarilla. Maksoi noin 5 e. Minulla on oikeassa jalkapoydassa sellainen kiva kukkakoynnos.. Meilla oli muuten oikein hupaisa ilta Stone townissa sunnuntaina. Olimme yon paikassa nimelta Jambo guest house. Paikan vieressa oli tosi viihtyisan nakoinen ravintola nimelta Green Carden. Paatimme menna testaamaan. Ensin yritin tilata listalta jaateloa. Vastaus kuului, etta sorry, ei ole.. No, ei se mitaan, olemme tottuneet Malawissa siihen etta kaupoissa ja ravintoloissa ei koskaan ole kaikkea. Seuraavaksi aloitimme selvittamaan drinkkipuolta, koska ilmiselvasti kyseessa oli joku hieno ravintola ja olimme ihan varmoja, etta sielta saa myos alkoholia. Tosin, vastaus olikin, etta heilla on vain alkoholittomia drinkkeja, taalla ei saa tarjoilla alkoholia... !!! Tahan emme sentaan olleet varautuneet, heh. Jatimme juomasuunnitelmat sikseen, ja paadyimme ostamaan pizzan puoliksi iltapalaksi. Tilasimme jauhelihapizzaa, mutta ei ollut jauhelihaa ja Sari tilasi Spritea.. Tarjoilija lahti jaakaapille ja palasi takaisin sanoen, anteeksi mutta ei meilla ole Spritea... Siina vaiheessa revettiin vain molemmat nauruun, niin huvittavaa ja koomista kuin myos noloa se oli. Tarjoilijaakin varmaan havetti heidan omasta puolesta, kun han toi yhden Fantan meidan poytaan sanoen, ilouutinen, meilla on teille yksi Fanta.

Kerroin tuon siksi, koska se oli niin kertakaikkisen huvittavaa. Maanantai-aamuna lahdimme Pohjois-Sansibarille Kendwaan. Kivikaupungista sai hotellilta varattua bussin, joka vei ja toi. Olimme varanneet halvimman mahdollisen huoneen halvimmasta mahdollisesta paikasta (joka oli noin 20 e/hlo/yo). Silti paikka oli yllatys, meilla oli 2 jumalattoman kokoista parisankya, oma vessa ja suihku huoneessa ja aamupalat kuului hintaan. Olimme paikassa nimelta Sunset Bungalows. Maanantai ja tiistai kuluivatkin aika pitkalti uidessa ja rannalla makoilussa. Vesi oli ihanan virkistavaa ja ihan alyttoman kirkasta (viela kirkkaampaa kuin Malawi-jarvessa) ja hiekka oli kirkkaassa auringonvalossa niin kirkasta ja valkoista, etta haikaisi silmia. Kerailin paljon simpukoita. Naimme myos rannalla elavia rapuja ja yhden kuolleen ankeriaan. Meressa oli myos merisiileja, mutta varoin kylla visusti astumasta niiden paalle. Tiistaina kavimme ottamassa ns. Zanzibari-hieronnan..Se oli ihan rentouttavaa. Iltaisin syvennyimme Happy hourin aikana baarin drinkkilistaan ja katselimme auringonlaskua.

Keskiviikkona oli meidan sukelluspaiva. Olimme varanneet sukellukset Zanzibar watersport-yhtiolta, jonka toimisto oli ihan meidan hotellin vieressa. Paivaan kuului 2 sukellusta Mnemba (tai jotain sinne pain) -nimisen saaren ymparistossa, joka on vedenalainen luonnonsuojelualue. Matka sinne veneella kesti noin 1.5 tuntia. Vesi oli veneesta kasin vielakin uskomattomampaa. Se oli valilla NIIN turkoosia ja kirkasta, ettei riita sanatkaan kertomaan. Pohjaan asti naki veneesta hyvin. Ihan kuin me oltaisiin veneilty jossain tosi suuressa uima-altaassa, joka jatkuu aarettomiin. Sukelluksetkin oli tosi hienoja, mun ekat merisukellukset. Eka kerta meni tosin siihen, etta piti keskittya tyhjaamaan maskia vahanvalia (oli loysa), mutta toinen sukellus oli jo oikein nautittava. Naimme mm. merikilpikonnan, joka oli ISO ja vielakin natimpia kaloja mita Malawi-jarvessa. Nain mm. Nemon, hih.. Tietysti myos kaikki kasvit oli ihan omaa luokkaansa, vaikka mitaan varikkaita koralliriuttoja me ei nyt nahty. Meritahtia tuli muuten nahtya paljon. Sukellusten valilla kavin meressa pikku pissalla.. Ymparillani oli hirvea kalaparvi, ja yksi kaloista puri minua kylkeen. Taisivat olla aika nalkaisia. Samoja kaloja parveili hirveesti veneen ymparilla kun veneesta tiputti riisia veteen. Kalat vain santailivat ihan pinnassa riisinjyvien perassa. Niista sai jopa veneesta kasin ihan tavallisella kameralla kivoja kuvia.

Eilen torstaina jouduimme lahtea rannalta ja vietimme muutaman tunnin kivikaupungissa viela ennen lautan lahtoa. Taas kohtasimme trooppisen vesisadekuuron, ja luikimme sita pakoon kahvilaan. Meilla oli oikein mukava ilta eilen Dar-es-Salaamissa, kiitos kuskimme Adamin, jonka hotelli hommasi meille ekaksi antamaan kyydin lautalle. Sovimme hanen kanssaan, etta maksamme hanelle ja han kuskaa meita Darissa viela torstai-iltana ja tana aamuna bussiasemalle, joka on kaukana keskustasta. Hanella on sellainen pieni hassu kulkuneuvo, nimelta tuktuk, joita nakee taalla pain Afrikkaa. Ne ovat kaikkea muuta kuin turvallisia, mutta katevia keksustan ruuhkissa. Niissa on kolme pyoraa ja ne muistuttavat ehka vahan mopoautoja, paitsi ettei niissa ole seinia ollenkaan. Kun saavuimme Dariin kavimme ensin Subwayssa paivallisella ja tarjosimme toki Adamillekin. Afrikan ainoat Subwayt loytyvat juuri Darista ja Sambian Lusakasta! Me oltiin ihan sika innoissamme jo pelkastaan kun naimme paremmin Dar-es-Salaamin keksustaa, puhumattakaan mistaan Subwaysta!! Ja arvatkaa missa sen jalkeen kaytiin?? Uskokaa tai alkaa, mutta elokuvissa. Kaytiin katsomassa uutuus Twilight-sarjasta, osa nimelta Breaking down part 1. Oli muuten hyva!! Ja harvoinpa sita leffassa kay neljalla eurolla. Oli kylla jotenkin niin janna ajatella, etta taalla me ollaan, Afrikassa ja ELOKUVISSA. Paluumatkalla Adam naytti taas jotain paikkoja meille, han mm. naytti kadun joka oli taynna prostituoituja naisia! Enpa ole koskaan heitakaan nahnyt oikeassa elamassa. He olivat kylla suunnilleen saman nakoisia kuin elokuvissakin ja kun ajoimme ohi, heiluttelivat takapuoliaan meille.... Tulipahan sekin nahtya. Saavuimme takaisin Mikade campiin joskus ennen puolta yota, ja koska meidan aamubussi lahti hyvin aikaisin, niin ei nahty jarkea pystyttaa enaa telttaa. Onneksi paikan omistaja antoi meidan nukkua vielapa ilmaiseksi hotellin riippumatoissa.. Mina en tosin nukkunut yhtaan, koska hyttyset olivat ihan hirvean kiukkuisella paalla.

Nukuinkin sitten pitkat tovit bussimatkallamme Dar-es-Salaamista Moshiin. Tama on kaupunki, joka on lahinna Kilimajaro-vuorta ja siksi me tanne tulimmekin, mutta naytti viela tullessa vahan uhkavaasti pilviselta, jotta vuori nakyisi hyvin... Harmi. Mina niin olisin halunnut nahda sen. Nyt olemme nettikahvilassa ja lahdemme kohta metsastelemaan retkeilymajaamme, jotta saamme taas telttailla ja bussiyhteyksia eteenpain.. Huomenna yritamme paasta Mombasaan Kenian puolelle.