Eilen rokotimme vauvoja ja pikkulapsia erilaisia tarttuvia tauteja vastaan. Se oli aika hurjaa, koska meille annettiin paljonkin vastuuta ja mina en ole pahemmin lapsia pistellyt, puhumattakaan lapsista, jotka ovat laihoja tai jolla ei ole juuri lihasta. Tanaan teimme otimme mm. pikamalariakokeita sormesta ja annoimme lisaa rokotuksia, parille aikuselle rabies-rokotteen koiran puremaan. Emme ole ainakaan viela paasseet sinne ns.syrjakylalle, koska oli polttoaineonglemia. Ensi viikolla meilla on enaa maanantai ja tiistai (kerron myohemmin miksi), ehka silloin jos on mahdollisuus, mutta suurella todennakoisyydella jatkamme tk:ssa. Taalla ei siis ole (kuten ei suurimmassa osassa Afrikan maista) varsinaista kotisairaanhoitoa, enemmankin tama termimme kasitetaan avoterveydenhuoltona.

Olen ollut nyt 4 paivaa Mapale Health Centerissa, ja olen suoraan sanoen yllattynyt, ettei tama ole mikaan ihan hirvea takapajula kuitenkaan, vaikka tama yksi maailman koyhimmista maista onkin selvasti. Taalla on hoitajilla ja opiskelijoilla yllattavan hyva tietamys (ainakin viela) ja aseptisiakin asioita otetaan huomioon. Tietysti moni asia on erilainen kuin Suomessa. Taalla on myos yllattavan hyvat varusteet ja hoitovalineita. Kuitenkin, paria aseptista asiaa ei taalla oteta huomioon, mika tuntuu oudolta minusta. Esim. kaikki hoitajat pukevat tyopukunsa jo kotona paalle, menevat ne paalla toihin ja taas kotiin eli kantavat kaikkia bakteereita edes takaisin. Me ollaan vaihdettu tyopuvut aina vessassa tms. Itse en ole viela ainakaan taipunut tahan menetelmaan. :D Tuntuisi niin oudolta menna kadulla tyopuvussa. Toinen asia: kun rokotimme lapsia, heidan ihoaan ei puhdistettu millaan ennen lihaspistosta!

Toinen asia, minka olen nyt 4 paivan aikana huomannut, etta ainakin tuossa paikassa opiskelijoihin luotetaan tosi paljon ja annetaan paljon vastuuta. Meidan onneksi on annettu tehda paljon asioita, ja saisimme tehda hyvin paljon itsenaisesti jos pystymme. Aluksi tanaankin oli "kiva" juttu, kun meidat jatettiin yksin yhden selkakipuisen potilaan kanssa. Potilas, nuori tytto puhui englanniksi, etta hanen pitaisi saada jotain kipulaaketta, mutta emme tieda heidan systeemejaan, emme osaa lukea potilaalle maarattyja ohjeita (tumbuka), kaikki ei puhu englantia ja muutenkin olemme niin pihalla kun olla ja voi. Joten, yritan sanoa, etta taalla joutuu hyvin paljon myos itse olemaan aktiivinen ja hakemaan ohjausta. Mina itse kyselen neuvoja ja mita he ovat tekemassa, mutta toisaalta saan tehda kun hakeudun vain itse sellaisiin tilanteisiin. Joten on tama hyvin antoisaakin. Toivottavasti asiat jatkuisivat samalla tavalla kun menemme keskussairaalaan...

Hassua, etta taalla teemme lyhytta paivaa ja olemme paljon ihan ulalla asioista, mutta silti, tehdessa jotain tunnen oloni hyvinkin hyodylliseksi, vaikka periaatteessa tuskin meista mitaan hyotya on. :D Tai no, olemmehan periaatteessa ns. ekstrakasi... En tieda, johtuuko se siita, etta tama on Afrikka ja kehitysmaa, mutta tuntuu, etta silla on oikeastaan merkitysta, etta olemme taalla. En tieda. Sairaanhoitajan ammatti on kiistatta arvokas ja aarimmaisen tarkeaa tyota, olen tiennyt ja tuntenut sen aina Suomessakin, mutta taalla se jotenkin viela korostuu.

No, filosofoinnit sikseen. Niin kuin jo kerroin aiemmin, niin menemme huomenna rentoutumaan Sarin kanssa Nkhata Baylle rannalle. Tulemme sunnuntaina pois, mutta jo ensi tiistaina menemme sinne takaisin ja vietamme siella 5 paivaa. (ti-su) Taalla on nimittain alkamassa EHKA jotain mielenosoituksia/mellakoita tms. Kuulimme vain, etta niita on joka toinen kuukausi yleensa, ja koska heinakuussa oli niin nyt on taas sen uhka. Voi kuitenkin olla, ettei mitaan tapahdukaan, mutta voi myos olla, etta tapahtuu. Opettajamme sanoi, ettei keskiviikosta alkaen mielellaan saisi liikkua keskustassa (jossa harjottelupaikkamme on), joten meidan taytynee lopettaa harjottelu jo tiistaihin. Emme halua kuitenkaan istua sisalla puolta viikkoa, joten lahdemme Nkhatalle kanadalaisten ystaviemme kanssa! :D Viisi paivaa heidan kanssa, luoja tietaa, omistanko enaa sen jalkeen toimivaa maksaa ollenkaan... ;D (no ei vaan, en mina nyt itseani sairaaksi juo!) Olemme aikeissa osallistua sukelluskurssille kanadalaisten kanssa siella! Olen ehka vahan kauhuissani, mutta uskon, etta se on hienoa. En ole ikinaan sukeltanut, mutta kurssi on alottelijoille, ja onneksi sinne on tulossa muitakin, jotka eivat omista mitaan kokemusta. Sita odotellessa ja jannittaessa...

Hyvaa viikonloppua kaikille!

-Pauliina-