Nyt on jo MELKEIN kaikki asiat hoidossa! Ihanaa. Stressi ohi.  Lariamia on ostettu noin 140 e:llä ja ne virtuaalitehtävät vihdoin tehty, jotka pitää tehdä ennen lähtöä. Huuh. Enää täytyy käydä koululla vakuutustodistus kopioittamassa (ja passi muuten?) ja käydä ostaa kaupasta vikat "tarvikkeet" ja pestä vaatteita ja pakata. No pakkaaminen jää tietysti vikalle päivälle niin kuin aina, mutta nyt olen sentäs jo koonnut listan valmiiksi, joten luulis sen olevan edes vähän helpompaa nyt. Kyllä mä vaan mietin, että miten muka yksi rinkka ja yksi pienempi reppu riittää mulle, mutta pakkohan se on riittää. Yritän ottaa vaan ne asiat, joita tosissaan tarvin, enkä koko vaatekaapin sisältöä. Mielelläni ottaisin vielä sandaalitkin mukaan jos ne vaan suinkin mahtuu... Siinäpähän on sitten vielä päänsärkyä viimeisiksi päiviksi. Ensiviikolla vielä pitäisi tehdä yksi aamu- ja kaksi yövuoroa EA:ssa. Tämän vikan viikonlopun olen viettänyt ihan kotona vain ulkoillen, koirien kanssa treenaillen ja ollen ja ystävää ja kavereita nähden. Hassua kyllä, mutta nyt tuntuu että suurin ikävä varmaan tulee koiria ja treenaamista... Yhyy, mutta ehkä minä nyt pärjään.  Onhan siellä paljon kaikkea uutta, ja luulenpa että lopulta 3.5 kk kuluu vauhdilla, niin kuin täälläkin nämä päivät. Paluulentokin tuli jo ostettua torstaille 15.12. ja se on Kenian Nairobista! Toivottavasti sinne päästään jotenkin elävinä..  Täytyy kyllä sanoa, että mitä lähempänä lähtö on, niin sitä vähemmän jännittää, jostain syystä!  Ehkä siksi, kun tämä kaikki stressi valmisteluista helpottaa ja voi keskittyä itse matkaan..Odotan tosi innolla sitä etenkin, että päästään sinne töihin! Toivottavasti meidän työnteko ei ole vain sitä, että juodaan teetä kupista ja istutaan sohvalla, kun olemme "ulkomaalaisia vieraita". Minä ainakin haluan päästä tositoimiin ja kontaktiin potilaiden kanssa! Minusta on mielenkiintoista päästä näkemään miten siellä sairaanhoito toimii, ja paikan eroja verrattuna Suomeen. Etenkin nyt kun olen ollut 3 vko harjoittelussa ea-polilla, niin on hyvät lähtökohdat vertailla suomalaista ja malawilaista poliklinikkaa toisiinsa. Mutta ennen kuin päästään sinne niin on tietysti edessä tuo parin päivän matkustus... Se tulee olemaan jo pelkästään aika raskasta, mutta tätyy kestää.